29. maaliskuuta 2015

Porvoossa puutaloja ihailemassa

Ja sitten kevyempiin tunnelmiin.. Meillä asuu melko paljon sukulaisia Porvoossa, joten käymme siellä aina vähän väliä. Eilen olimme taas siellä, viemässä isosiskoa yökylään serkulleen ja samalla tietysti mieluisalla vierailulla ihailemassa kauniita taloja ja tapaamassa sukulaisia.

Porvoo on ihana kaupunki, mukavan pieni ja kompakti. Ja aah, ne vanhat lukuisat puutalot. Vanha kaupunki on niin idyllinen ja huumaava. Täytyy myöntää, että olen noin miljoona kertaa kuvitellut asuvani Porvoossa ja olemme kyllä useaan kertaan harkinneet sinne jopa muuttoa. Vielä ei kyllä olla sellaista askelta otettu, mutta kuka tietää jos joku päivä vielä.


Vanha kuva viime kesältä. Kesä <3

6. maaliskuuta 2015

Pelottava ilmastonmuutos


Oletko miettinyt joskus ilmastonmuutosta ja mitkä sen vaikutukset ovat?  Monen mielestä ilmastonmuutos on vaikea ymmärtää ja se tuntuu kaukaiselta ja epämääräiseltä asialta. Sitä ei varmastikaan kovin moni mieti ja yhä on ihmisiä, jotka eivät edes myönnä sen tapahtuvan. Tai sitä, että se olisi ihmisen aiheuttama.

Onhan se vaikea käsittää. Kyseessä kun on maapallon, planeettamme, ilmaston muuttuminen ja sen maailman laajuiset vaikutukset. Isoja asioita ja pitkiä aikaskaaloja. Puhutaan vuodesta 2050 tai 2100, että miltä ilmasto ja maailma silloin näyttävät. Hirveän vaikea on miettiä elämää niin kauas. Onko sitä itse edes elossa enää? Pointtihan tässä juuri onkin se, että vähintäänkin meidän lapset ovat, ja heidän lapsenlapset. He elävät siinä muuttuneessa maailmassa silloin.


Mielelläni unohtaisin minäkin koko asian. Mutta jo työni tähden sitä en voi tehdä. Olen ollut tietoinen ilmaston lämpenemisestä jo pitkään, mutta YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viime marraskuisen synteesiraportin (tiivistelmä suomeksi) vakava sanoma jotenkin tosissaan herätteli. Ja sai pelkäämään, että mihin tässä todella ollaan menossa. Elämä maapallolla on ihan oikeasti muuttumassa. Miten lapseni pärjäävät siinä maailmassa? Millaista heidän elämänsä silloin on?

Raportissa on koottu viimeisen viiden vuoden aikana tehtyjen osaraporttien pääviestit. Raportissa todetaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat hälyttävän korkeat, ne on nyt korkeimmillaan koko 800 000 vuoden mittaushistorian aikana. Kiivas nousu on tapahtunut viimeisen kahden sadan vuoden aikana, teollisesta ajasta lähtien.  Tätä menoa ilmasto voi lämmetä viisi astetta vuoteen 2100 mennessä. Tällä hetkellä ilmasto on lämmennyt vajaan asteen. Se tuntuu pieneltä, mutta jos vertaa siihen että viime jääkaudella keskilämpötila oli vain 3 astetta kylmempää verrattuna aiempaan vallitsevaan lämpötilaan, saa vähän perspektiiviä muutoksen vaikutuksen suuruuteen. 


Ellei ilmastonmuutokseen puututa heti, se lisää ihmisiin, ympäristöön ja luontoon kohdistuvien vakavien ja peruuttamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät; rankkasateita, tulvia, kuivuutta, kuumuutta, ilmastopakolaisuutta, lajien alueellista siirtymistä, sukupuuttoja, viljelystuholaisia, tauteja, maaperän pilaantumista, veden pilaantumista, meren happamoitumista vaikuttaen merkittävästi meren eliöstön häviämiseen, merenpinnan nousua. Ja monia muita vaikutuksia joista ei edes vielä tiedetä.

Kahden asteen nousua pidetään kansainvälisesti turvallisena ja siihen periaatteessa tähdätään. Se vaatii silti massiivisia ponnistuksia, joihin tarvitaan kaikkia maita. Kahden asteen lämpeneminenkin aiheuttaa suuria muutoksia mutta niitä pidetään sellaisina joihin voidaan sopeutua ja varautua.


Ilman valtiollista ohjausta ja maailman laajuisia tavoitteita ei ilmastonmuutosta luultavasti voida hillitä. Maailman laajuisesti eniten kasvihuonekaasuja päästää Kiina kakkosena tulee USA ja kolmantena EU. Jotain on onneksi kuitenkin tehty: EU on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä eniten kuin muut, ja näyttää hyvää esimerkkiä päästökaupan avaamisella. Kiina ja USA ovat myös julkisesti esittäneet tavoitteensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se on hyvä sillä esimerkiksi Kiinassa kasvihuonekaasupäästöt ovat tällä hetkellä vielä nousussa.

Kasvihuonekaasuja syntyy eniten energiantuotannosta. Kasvihuonekaasut jäävät ilmakehään eivätkä päästä ylimääräistä lämpöä pois avaruuteen. Sen vuoksi ilmasto lämpenee enemmän kuin normaalisti kasvihuoneilmiössä. 

Siten suuret vaikutukset ovatkin sillä millä energiaa tuotetaan. Kivihiili on pahasta ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen on tulevaisuutta. Siihen panostavat nyt monet tahot, ihan lähiesimerkkinä Helenin rakenteilla oleva aurinkovoimala Helsingissä. Uusiutuvan energian lisäksi tärkeää on energian säästäminen ja energiatehokkuus (aiheesta aiempi postaus täällä).

Myös sijoittajat ovat heränneet ja alkaneet sijoittamaan kivihiilen sijaan enemmän uusiutuvan energiaan ja cleantechiin. Energiatehokkuudella, materiaalien kierrättämisellä ja kiertotaloudella on myös suuret vaikutukset. Kiertotaloudessa jäte on toisen raaka-ainetta, näin aine kiertää ja neitseelliset luonnonvaroja ja energiaa säästyy.

Cleantech tulee apuun. Cleantecillä tarkoitetaan tuotteita, palveluita, prosesseja joiden käytöstä aiheutuu vähemmän haittaa ympäristölle. Jo nyt cleantechin kansainvälinen liikevaihto on tuhansia miljardeja ja kasvu on kovaa. Suomessakin cleantech on nopeiten kasvava vientiala. Näin tehdään hyvää ympäristölle ja viedään suomalaista osaamista maailmalle.


Kuluttajallakin on voimaa vaikuttaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 70 % syntyy yksityisestä kulutuksesta. Aika huima luku! Suomalaisen kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on maailmanluokan tasolla korkeimpia, 8700 kg CO2/hlö/vuosi. Se koostuu ruoasta (20 %), asumisesta (36 %), liikkumisesti (21 %) ja muista tavaroista ja palveluista (23 %) (lähde Suomen ympäristökeskus). Hiilijalanjälki vaihtelee Suomessa eri alueilla ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla se on pienempi mm. lyhyempien etäisyyksien ja tehokkaamman julkisen liikenteen vuoksi. Maailmanlaajuisesti hiilijalanjäljen kestävä taso on vain 2,5 kg CO2/hlö/vuosi. Ei siis ole turhaa mitä me kuluttajat teemme, vaikka ei kuluttajan valinnoilla yksistään voi suuntaa kuitenkaan muuttaa.
 
Oman toiminnan vaikutuksia voi laskea esimerkiksi ilmastodieetti.fi -laskurilla ja pieniatekoja.fi -sivuilla. Ilmasto-oppaan sivuilla voi myös nähdä miten ilmasto muutuu elinikäsi aikana.


Tänä vuonna on näytönpaikka. YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa marras-joulukuussa on luotava yhteiset kaikkia maita sitovat tavoitteet ja sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle.

Tänään Suomen eduskunta hyväksyi ilmastolain. Sen tavoitteena on saavuttaa Suomen päästövähennystavoitteet, vähintään 80 prosentia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta (sama tavoite EU:ssa).

Paljon on siis tehtävää, mutta paljon ollaan onneksi tekemässäkin. Yritän luottaa siihen, että keinoja on ja uusia tekniikoita keksitään, jotta elämämme täällä maapallolla pysyisi siedettävänä myös tulevaisuudessakin.

Ajatuksesi ilmastonmuutoksesta?

 
Kuvat on otettu Ahvenanmaalla 23.7.2013 +12 asteen lämmössä, myrskyisässä säässä. Seuraavana päivänä olikin sitten taas leppeät hellelukemat. Säiden kummallisia ääri-ilmioitä.